The 12 Metre Class - Third Version - America's Cup 1958-1987

Kansainvälinen 12 Metrin luokka – Kolmas sääntö – America’s Cup 1958 -1967

Kaksitoistametrisiä pidetään yleisesti kaikkein uljaimpina koskaan rakennetuista kilpapurjeveneistä. Niillä on kokoa ja näköä, kuten America’s Cupin, maailman tunnetuimman purjehduskilpailun historiasta tiedetään. Luokka on 1900 –luvun alusta lähtien kiehtonut ja herättänyt mielenkiintoa purjehtijoiden keskuudessa.

Voima , jolla 29 tonnia painavat purjehtivat kaunottaret saadaan yltämään aina 12 solmun nopeuksiin, piilevät veneiden valtaisissa purjeissa. Isopurje on yleensä kooltaan 111 neliömetriä ja keulapurjeet, jotka saavat ulottua vain ¾ osaan mastonhuipusta, vaihtelevat 46 – 111 neliömetriin.

Kaksitoistametrisiä ei nähty Americas Cupin kilparadoilla ennen vuotta 1958, siitä huolimatta, että näiden veneiden mittasäännöt oli kehitetty viisikymmentä vuotta aikaisemmin. Vuonna 1906 William Froude ja Englannin Kuninkaallinen Purjehdusseura olivat mukana kansainvälisten sääntöjen laatimisessa kaikille metriluokan veneille. Ennen America’s Cupin aikakautta konstruktioveneillä purjehdittiin menestyksellisesti vuosien 1908, 1912 ja 1920 Olympiakisoissa.

Vuonna 1958 eli 21 vuoden tauon jälkeen America’s Cup kilpailuita ryhdyttiin jälleen järjestämään. Kaksitoistametriset syrjäyttivät tuolloin ennen II maailmansotaa purjehtineet mahtavat J-veneet. Nämä 60-70 jalan sluupit olivat pienempikokoisia, ketterämpiä kilparadalla ja niihin oli helpompi löytää ammattitaitoista kilpailumiehistöä kuin aikaisempiin 135 jalan America’s Cup veneisiin. Kuitenkin 12 metriset, kuten J-veneetkin, suunniteltiin mittasäännön pohjalta. Tämä tarkoittaa, että kaksitoistametristen purjeiden koko, veneen pituus ja muut nopeuteen vaikuttavat tekijät voivat vaihdella kunhan vain kaavan lopputulos ei ylitä lukua 12.

Kaikki vuoden 1958 jälkeen rakennetut 12 metriset mitataan seuraavan matemaattinen yhtälö mukaan:

L + 2d + SQR(S) – F/2,37 = 12 metriä
L = vesilinjan pituus (LWL)
S = purjepinta-ala
d = rungon lannemittojen ero
F = vapaalaita

Tämä kaava esittää nopeutta synnyttävät tekijät yksinkertaisen matemaattisen yhtälön muodossa, jonka tulos ei saa ylittää 12 metriä. Sen mahdollisuuden pienentämiseksi, että jokin 12 metrin vene osoittautuisi muihin nähden ylivoimaiseksi sekä toisaalta reilun ja tasaväkisen kilpailun aikaansaamiseksi veneiden suunnittelua on rajoitettu myös eräillä muilla mittasäännöillä. Enimmäis- ja vähimmäismittoja sovelletaan siksi myös maston korkeuteen, uppoumaan, rungon leveyteen ja keulapurjeen korkeuteen.